Would Work Fine as a Banner

Huivi, Norosta. Ei, en muista mikä Noro oli kyseessä, mutta värit ovat kivat.
Muoto on tämän kokoisena hieman hankala, suurempi huivi olisi ollut helpompi kietoa kaulalle. Huivi on kuitenkin lämmin ja tuntuu hyvältä kaulalla, joten mieluisa on. Ohje Antsy Ravelrystä.
*
A scarf out of Noro. No, I have no idea which one, but I do like the colours.
The shape is a bit awkward in this size, a bit larger one would’ve been easier to wear. The scarf is warm and feels good on the neck however, so it’s all good.
Pattern was Antsy from Ravelry.

Advertisements

Leave a comment

Filed under knitting

Eminence

Uudet sukat, tällä kertaa itse värjätystä vanhasta langasta. Värjäyspostaus löytyy täältä, kuvassa myös näyte langan alkuperäisestä väristä. Ohjeena Eminence Rouge Ravelrystä.
Sukat näyttävät hieman puikuloilta johtuen koko sukan kattavasta resorineuleesta, mutta se tekee myös niistä erittäin hyvin jalkoihin sopivat.
*
New socks, this time made out of home dyed yarn. The post about the dyeing is here, the photos there also show a sample of the original yarn before dyeing. The pattern was Eminence Rouge from Ravelry.
The socks look a bit narrow due to the all over ribbing pattern, but it also makes them fit my feet really well.

Leave a comment

Filed under knitting

Bread Wraps

Joulunalusaika on hyvä tilaisuus tehdä kesken olleita töitä loppuun. Pari päivää sitten viimeistelin hyvän aikaa sitten aloittamani leipäliinasetin. Mallin löysin perinteisiä käsitöitä esitteleväsä kirjasta, luonnollisesti hieman muokattuna. Tein yhden ison liinan ja 2 pienempää, näistä pitäisi olla iloa joulunpyhinä. Kyseesä on niinkin monimutkainen ja eksoottinen tekniikka kuin vohvelikangaskirjonta punaisella puuvillalangalla. Mielestäni oikein sopivan perinteinen käsityö joulupöytään, jossa se voikin koristaa niitä vähemmän perinteisiä herkkuja. Ei, me emme pidä tässä talossa laatikoista.
*
I find December a good time to finish up craft projects. Some days ago I put the finishing touches on a set of bread cloths, which I started quite some time ago. The design is lifted from a book about traditional Finnish crafts, naturally it’s a slightly edited version. I made one large bread cloth and two smaller ones. These will be a thing of joy over the holidays. The technique is as exotic as “waffle cloth embroidery” with red cotton yarn. The term “waffle cloth” is a direct translation from the fabric’s name in Finnish, but it seems to also apply in English. Please leave a comment if you know better and can correct me! Anyway, I find these a very appropriately traditional addition to the Christmas table, where it can adorn the less traditional Christmas goodies. No, we do not like the Finnish Christmas casseroles in this house.

The large cloth, twice the sixe of the small ones. One width of the fabric, about 50cm long piece.

The small cloths, each half a width.

I love, love, LOVE bias tape. I just need to remember how to really attach it properly.

I’m a sucker for this sort of simple, geometric, yet decorative look. And the red on white as a colour combination suits this style so well.

The red on white is actually more traditional in the eastern Finland, specifically Karelia. It was brought over after the war with the refugees and combined traditionally western techniques ssuch as the waffle fabric embroidery.

Leave a comment

Filed under sewing

Holy Egg, Batman!

Olin kerran alkukeväästä kangaskaupassa pöytäliinakangasta etsimässä ja myyjä kommentoi yrityksiäni löytää juuri oikea keltaisen sävy, että tähän aikaan kaikki haluavat keltaista tai oranssia. No saamanne pitää, keltaista ja oranssia niin että herkempiä hirvittää.
*
I was once in a fabric shop during early spring, looking for just the right shade of yellow for a tablecloth, and had the sales person comment that everybody wants for yellow or orange this time of year. Well if that’s the case, then this should be exactly what the doctor ordered.

It’s gorgeous.

I preferred the multicoloured yarn, but the solid just works better for lace.

As much of a closeup as you’re going to get this time.



Lankana on ONline Linie 135 Goby, värit 101 (loimuvärjätty) ja 42. 65% puuvillaa, 35% viskoosia, 50g/85m. Huivin ohje on Sacre Coeur, suunnittelija Nim Teasdale. Tein yhden mallikerran ensimmäistä pitsikuviota ja noin kaksi mallikertaa toista.
*
Yarn: ONline Linie 135 Goby, shades 101 (variegated) and 42 (solid). 65% cotton, 35% viscose, gauge 50g/85m. Pattern: Sacre Coeur. I repeated the first lace pattern once, and the second ca. twice.

These colours just make me think of egg yolk, no matter what. But not in a bad way!

Those ends are LONG.

I could’ve also called it My Golden Wings. Too late now I suppose.

And the sky was so, so beautiful that day.

Ah, the sky.

The obligatory cat is behind the photographer.

Leave a comment

Filed under knitting

Vostok

Tämän kevään tähänastinen teema on ollut keskeneräiset kutimet ja oletetut pikaneuleet. Jälkimmäisistä lisää myöhemmin. Yksi pisimpään laatikon pohjalla kummitelluista kutimista muuttui pari päivää sitten vihdoin valmiiksi työksi, pääsipä se vielä ennätysajassa valokuvattavaksikin. Kyseessä pitsihuivi, jonka ohjeen sain joskus vuosia sitten lahjaksi, jota varten metsästin juuri oikeaa lankaa kauan ja jonka jätin pitkäksi aikaa kesken luullessani, ettei lankaa olisikaan tarpeeksi. Kaivoin sen muutama viikko sitten naftaliinista ja urakoin reunuspitsin valmiiksi, tässä tulos. Kyseessä on Ravelrystä tuttu ohje Vostok
*
Theme of this spring has so far been unfinished knit projects and presumably quick knits (more of the latter later). One of the UFOS with the longest hibernation finally dropped the U and became an FO, it even got a photo shoot in almost record time. This was a lace shawl, the pattern of which I received as a gift years ago, and for which searched the right yarn for quite some time, only to leave it unfinished due to an acute fear of running out of yarn. I needn’t have worried. A few weeks ago I dug it out of the mothballs and finally finished the lace edging. The pattern is in Ravelry, it’s the Vostok shawl by Beth Kling.

I called the project Clouds over Geiselstein.

I think I may have done the bottom half a bit too loose, but oh well. It looks good hanging off the shoulders and that ‘s what matters.



Lankana on Garnstudio DROPS Lace, sävy 501 Gray. Sitä jäi loppujen lopuksi mukavan kokoinen pikku pallo. Keskeneräinen huivi näytti tietysti vain sotkuiselta, harmaalta mytyltä.
*
My yarn was Garnstudio DROPS Lace, colour 501 Gray. Of course it looked like just a messy grey lump while the shawl was unfinished.

Loads of stitch markers there.



Tältä huivi näytti juuri puikoilta tultuaan. Ei enää harmaa möykky, mutta aika epämääräinen harmaa repale kuitenkin.
*
This is how the shawl looked right after I took it off the needles. Not a grey lump anymore, but still a grey scrappy thing, rather than a shawl.

The background is a 90cm wide cutting mat, just to give some sense of scale.



Blokkaus tuntuu aina pienoiselta ihmeeltä. Epämääräinen kalanverkkomytty muuttuukin pitsiksi kuin taikaiskusta. Huivin alla on tässä ama edellisen kuvan 90cm leveä leikkausmatto, mistä näkee hienosti kuinka paljon blokkaus saa pitsin kasvamaan. Alempi kuva on itse blokkausprosessista, ennen vaijereiden ja neulojen irroittamista.
*
Blocking lace always feels like a small miracle. A crumpled little piece of fishnet suddenly becomes lace, as if by magic. The green mat under the shawl is the same cutting mat as in the previous photo, which should tell you how much the lace stretches upon blocking. The photo below was taken at the end of blocking, before the wires and pins were removed.

The thing even covers my entire work table.

If only these mats were white or some other solid light colour, I could just use them as a bakcdrop.



Ja sitten loput kuvat. Mukana myös pakollinen kissa.
*
And then the rest of the photos. Including the obligatory cat.

The obligatory cat.

Centre detail

Folds.

Leave a comment

Filed under knitting

Rebola a Bola

Ah, Carmen Miranda! Siinä nainen, joka osasi liikkua platformeissa eikä pelännyt näyttäviä esiintymisasuja. Puhumattakaan siitä, miten vauhdikkaasti hän osasi lasketella bilabiaaliklusiileja niihin kompastumatta.
*
Ah, Carmen Miranda! If anyone knew how to move in platforms, and how to pull off a showy costume, she did. Not to mention she was remarkably handy with high speed strings of bilabial stops.



Tein joskus aiemmin kynnet, jotka ristin leikilläni Carmen Miranda-kynsiksi. Sillä kertaa yhtäläisyydet loppuivat lähinnä kimalteeseen ja hedelmänkuviin. Tällä kertaa menin hieman pidemmälle ja vaika hutiloinkin lopussa hieman, on lopputulos ainakin hauska.
*
Some time ago I made a manicure which I named “Carmen Miranda nails”, partly in jest. Those nails didn’t have much more in common with her, apart from fruits and glitter. This time I thought I’d make a proper effort and though I did get hasty towards the end, at least these nails are a lot of fun.

The colours are a very close match to the top Carmen Miranda is wearing, at least on my screen.

The colours are a very close match to the top Carmen Miranda is wearing, at least on my screen.

2 Sally Hansen polishes, one Stargazer glitter and one Essence glitter. Plus bottom and top coats.

2 Sally Hansen polishes, one Stargazer glitter and one Essence glitter. Plus bottom and top coats.

Also fimo sticks, of course.

Also fimo sticks, of course.

Might as well take advantage of my long nails, as long as I have them.

Might as well take advantage of my long nails, as long as I have them.

Leave a comment

Filed under nails

Taste of Things to Come

Jossain vaiheessa talvea ärsyynnyin kynsien lakkaamiseen, kynteni olivat heikot, lakat eivät kestäneet ja usein menivät pilalle ennen kuin ehtivät kuivua. Noin kolmeen-neljään kuukauteen en juuri lakannut kynsiä kuin välttämättömyyden pakosta, jotta ne eivät ihan hajoaisi. Nyt tuntuu innostus taas löytyneen, kiitos osittain lomamatkan, osittain uuden pikakuivattajan (Sally Hansen Insta-Dri, toimii). Tänään tein pikalakkauksen, pari kerrosta Sally Hansenin kuparinväristä kimallelakkaa, sen päälle S-He Stylezonen mustaa lakkaa. Kaikki vapaalla kädellä. Ei hassumpi lopputulos vaikka itse sanonkin.
*
At some point during the winter I got a bit fed up with doing my nails. The nails were weak and in bad shape, the polishes wouldn’t stay on and often were ruined before properly dry. For about three or four months I only did the minimum, applying just enough polish to keep my nails from completely breaking. Now I seem to have found the nail bug again, partly due to a lovely holiday, partly due to a new varnish hardener (Sally Hansen Insta-Dri, really works). I did a quick polish job today, a couple layers of SH’s copper coloured metallic varnish, black S-He Stylezone varnish on the tips on top, all free hand. Not a bad result if I say so myself.

With my lovely compact mirror made out of birch bark.

With my lovely compact mirror made out of birch bark.



Paperi on aina viehättänyt minua materiaalina ja jossain vaiheessa ostin kirjan Making Handmade Books, kirjoittaja Alisa Golden. Paitsi kirjoja, teoksen ohjeella voi myös tehdä kaikenlaisia paperijuttuja, esitteitä, kortteja jne. Tähän mennessä olen tehnyt vain kirjoja, mutta keväällä minun pitikin tehdä kortti. Sovelsin ohjetta “Back to back accordion book with tunnel”, materiaaleina kartonki, lahjapaperi, kopiopaperi, maalinäyte, koristetarra, fiinimpi paperi ja muutama itse prässätty orvokin kukka omasta puutarhasta. (Kyseiset orvokit ovat luku sinänsä, mokomat kukkivat läpi talven. Aina kun lumi suli puskan kohdalta, esille tuli kukkia.) Kortista olisi mielestäni tullut nätimpi, jos ikkunoiden päälle olisi ollut laittaa koristeita, mutta siistin näköinen se on tällaisenaankin.
*
I’ve always liked paper as a material and at some point I purchased a book called Making Handmade Books by Alisa Golden. The book contains instructions for not only books, but also for cards, brochures etc. So far I had only made books, but a few months back I was asked for a card. I slightly modified the instructions for a “Back to back accordion book with tunnel”, using cardboard, gift paper, fancy paper, copy paper, paint samples, decorative stickers and a few pressed violet flowers from my own garden. (The violets in questions are a phenomenon in their own right; they bloomed through the winter and every time the snow melted enough, there were flowers peeking out.) I think the card would’ve been prettier had I had something to decorate the window edges with, but it’s nice enough as it is.

Front. The card is sturdy enough to stand up on its own.

Front. The card is sturdy enough to stand up on its own.

It opens up nicely both for reading and for display.

It opens up nicely both for reading and for display.

This is a good model for a showy card to display on a table, say parties or weddings.

This is a good model for a showy card to display on a table, say parties or weddings.

Leave a comment

Filed under nails, paper